Tänään PITI olla hyvin vähäkalorinen päivä.
Aluksi meni hyvin, en syönyt aamupalaa ja poikaystävällä
söin yhden ruisleivän ja kupin kahvia.
Menin kotiin, en syönyt mitään.
Sitten, yhtäkkiä alakerrasta alkaa virtaamaan yläkertaan jokin ihana tuoksu ja
paistinpannun pihinä.
Äiti huutaa mua alas.
Kävelen portaat alas.
Äiti on tehnyt äyriäiswokkia nuudelilla ja kasviksilla, soijakastikkeessa.
En voinut hillitä itseäni, ja söin, paljon.
Sitten kaikki menikin päin vittua,
tuli se legendaarinen "söin jo paljon, joten voin mässyttää koska mokasin jo" tunne.
Mä VIHAAN tota tunnetta, koska se EI pidä paikkaansa.
Jos mokaa syömiset, sillon pitäis ottaa entistä tiukempi linja. Vittu sentään.
Suunnittelen huomisen syömiset pian vihkoseeni, ja myös menen sen mukaan!
Lomalla söin niin paljon, että nyt on aika palata normaaliin "syö niin vähän kuin mahdollista" rutiiniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti