Miks mä edelleen kaipaan exää...miks edelleen muistelen vaan niitä meidän hyviä hetkiä, ruoskin itteäni ajattelemalla miten ennen kaikki oli niin hyvin. Mutta todellisuudessa, meidän suhteessa oli niin paljon paskaakin. Exä vei mua joka asiassa kuin pässiä narussa. Mä omistin kaiken aikani hänelle ja yritin miellyttää.
Mun pitäisi miettiä enemmän viime kesää, sitä aikaa kun exä kävi muhun käsiksi lähemmän kymmenen kertaa suuttuessaan. Miten se sillon riepotteli mua, yritti kuristaa, haukkui läskiksi ja nauroi mun ulkomuotoa päin naamaa. Muistan nuo hetket niin selvästi, mutta silti vaan kaipaan häntä. Tavallaan tiedän ansaitsevani paremman kuin hän, mutta toisaalta tuntuu etten ansaitse ketään.
kuva käsivarrestani viime kesänä jossa exän jättämät jäljet riidan jälkeen. Kuva oli blogissani viime kesänä kun kerroin tuosta riidasta...poistin tekstin kuitenkin jälkeenpäin koska ajattelin olevani epäreilu exää kohtaan kun julkaisin kuvan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti