Koko talo on hiljainen, kaikki on jo nukkumassa...kaikki paitsi minä.
Itken yksin sängyssäni, tärisen.
Välillä lakkaan itkemistä ja keskityn hengittämään suun kautta sisään ja ulos,
sitten purskahdan taas hiljaiseen itkuun, niin hiljaiseen ettei kukaan kuule sitä, kukaan ei tiedä mitä oikeasti tunnen.
Otin yhteyttä exään, tiedän...tyhmä minä.
Ihmettelin miksi hänestä ei ole kuulunut mitään ja vastaukseksi saan puhelun minkä aikana hän vain huutaa...
"etkö sä ymmärrä et kaikki ei pyöri sun ympärillä?!"
Kyllä mä ymmärrän,
en vain silti odottanut että lakkaisit kokonaan välittämästä.
Mä haluan vaan sulkea mieleni tältä kaikelta, olla ajattelematta, unohtaa.
Terän tunteminen iholla saa unohtamaan hetkeksi, sen pienen hetken mieli on puhdas.
Terän tunteminen iholla saa unohtamaan hetkeksi, sen pienen hetken mieli on puhdas.
Mietin mitä maailma olisi ilman minua.
Miten ihmisten elämä muuttuisi jos päättäisinkin lähteä pois, parempaan paikkaan.
surullista lukea tätä tekstiä :(
VastaaPoistapaljon tsemppiä siulle kaikkeen!<3 älä tee mitään tyhmää!
Tsemppiä sinne<3 koita puhua vaikka porukoille,kavereille tai vaikka nuorisotyöntekijälle/koulupsykologille jos on paha olla.
VastaaPoistakiitos<3 porukoille en osaa puhua asiasta ja ne luulee ettei mulla ole enää mikään, että kaikki on hyvin. Kaveritkin luulee niin ja luulen että ne on jo tylsistyneitä kuuntelemaan mun valituksia..
Poista