torstai 29. marraskuuta 2012

Lahossa mittapuussa riiput se on kellukeesi


Kävin siellä lääkärillä ja se määräsi mulle lääkkeitä joita voin ottaa aina kun siltä tuntuu, en halua sen tarkemmin määritellä mitä lääkettä sain. Eihän ne lääkkeet sosiaalisiin pelkotiloihin auta, oireisiin vain. Parempi kai sekin kuin ei mitään.

Puhuin pitkästä aikaa yhden pojan kanssa ketä oli kiinnostunut musta mutta torjuin sen aijemmin. Nyt kuitenkin kaduttaa, sillä on jo juttua toisen naisen kanssa. Mutta niinhän se menee, aina himoitsee sitä mitä ei voi saada.

Unohdin kertoa, että viikonloppuna näin hetken aikaa sitä poikaa ketä oli mun luona muutamia kertoja yötä pari kuukautta sitten...se baaristä löydetty "yhden yön tuttavuus". No se sitten koitti lähestyä mua, silitti hiuksia ja pussaili. Tuntui niin väärältä mutta samalla niin hyviltä. "Haittaaks tä sua jotenkin?" en tiedä, mutta en halunnut lopettakaan.

Nyt se vihjailee tapaamista. Seksiähän se vaan haluaa, mitäs muutakaan. En sais puhua sille mutta äääh. Tulipas taas miespainoitteinen postaus, anteeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti