sunnuntai 19. toukokuuta 2013

not so positive


Vituttaa. Vituttaa niin rankasti että tekisi mieli ostaa lähikauppa tyhjäksi herkuista ja ahmia, toisaalta myös tekee mieli aloittaa syömättömyys. Ristiriitasia tunteita eikä kumpikaan ole hyvä vaihtoehto. Makaan vain sängyllä ja odotan että Geordie Shoren uus tuottis alkais...pari tuntia vielä. Piti olla kaverin kanssa, mutta ei näemmä kiinnosta. Olen huomannut, että parhaita ystäviä muille näköjään ovat ne jotka pettää luottamuksen ja puhuu paskaa selän takana.

Tekisi mieli vaan nukkua mutta nään niin ahdistavia unia etten halua. Pitää ryömiä kaverin asuntoon ohutta onkaloa pitkin, jossa tunnen tukehtuvani (ahtaanpaikankammo), pakenen. Myöhemmin olen omassa kodissani ja asuntooni tulee paljon kodittomia kissoja sekä koiria. Tarjoan kaikille kissanruokaa oman kissani kulhosta ja tunnen surua niiden kohtaloista. Ei ehkä kuulosta ahdistavalta unelta, mutta sitä se oli. Nykyään uneni ovat usein koskeneet ahtaanpaikankammoani, synnytystä (pelottavana asiana) ja eläinten ahdinkoa. Tiedä sitten mistä nämä unet johtuvat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti