.png)
Kesä menikin sopivasti ilman sydänsuruja ja miesongelmia. Samantien kun koulut alkoivat (paitsi minulla) niin tietenkin piti tapahtua jotain paskaa. Kiitos vain tästäkin. Arvostan sitä kun lupaillaan kuuta taivaalta ja sitten yhtäkkiä kaikki onkin toisin. Onko reilua sanoa "et joudu koskaan olemaan yksin jos se on musta kiinni" "haluan sut omaksi" ja sitten lopettaa yhteydenpito. Milloinkohan olisi minun vuoroni saada joku ihana ihminen rinnalleni, pysyvästi.
Positiivista: ruoka ei maistu koska itseinho hipoo taivaita. Tupakka maistuu senkin edestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti