I made it...

Mä tein sen...pääsin opiskelemaan! Oon siis tuleva sairaanhoitaja. Oon onnellinen.

Koulun alkuun on aikaa alle 2kk ja siinä ajassa olis tarkoitus saada painoa putoamaan mahd. paljon tietysti. Asiaa hankaloittaa melko paljon tuo välissä oleva joulu...rakastan jouluruokaa.

Ensimmäisiä askeleita kohti selkärangan takaisin saamista ovat olleet salilla ja jumpissa käynnin aloittaminen uudelleen. Oon myös koittanut ostaa kotiin mahdollisimman terveellistä ruokaa. Leipänä toimii ruisleipä, riisin olen korvannut ohralla yms.

Paino-gadget on palannut ja sieltä voi nyt taas seurailla mun painoa. Toi nykyinen luku on järkyttävän iso ja jokainen kohtaaminen peilin kanssa on epämiellyttävä. Onneksi mulla on kotona kokovartalopeili joka muistuttaa mua mun koosta päivittäin!

Oon koittanut viimepäivinä miettiä miksi toi paino on noussut noin helvetisti. Helmikuussa kuitenkin painoin sen 79kg. Yksi asia nousi mieleeni: tekemättömyys. Koulu loppui alkukeväästä ja siitä eteenpäin en käynyt töissäkään. Asun yksin, olin paljon kotona = paljon aikaa syödä. Ainakin omasta mielestä toi on voinut vaikuttaa asiaan. Ja tylsyyteen syöminen

 Luojan kiitos pian alkaa koulu ja mun elämässä on selvät sävelet ja rutiinit 3,5v ajaksi!

I want to live, not just survive

Herra Jälkimmäinen oli mun luona yötä. Sex happened, muuten se olikin aika kylmä mua kohtaan. Kyllä se parikertaa otti kainaloon kun nukuttiin, mutta niin. Hakkaan vaan päätä niin pahasti seinään kun säädän sen kanssa, ja nyt on taas paha mieli. Hienoa.

Mä tunnen miten mun sisällä on joku tyhjä kohta minkä haluan täyttää, mutten tiedä mikä sen aukon täyttäisi. Koulu? Poikaystävä? En mä tiedä.

Mulla on keskiviikkona pääsykokeet ja toivon yli kaiken että pääsisin opiskelemaan.

Vaa'alla en oo vaivautunut käymään vähään aikaan. Oon jotenkin niin rikki ja loppu etten vain jaksa. Vaikka mietin painoani päivittäin, niin en silti vain jaksa.

Kun oon ihmisten seurassa, mun on ihan hyvä olla. Kun oon yksin kotona, mun tekisi mieli vaan kelata aikaa eteenpäin. Ahdistaa. Haluaisin itkeä silmät päästä muttei itketä. Voisin mennä istumaan suihkuun ja raapia jalat verille. Ällötän itseäni.

Ei haavat niitä repimällä parane

Jälkimmäinen oli lauantaina taas mun luona yötä. Aivan umpitunnelissahan se oli kun mulle soitti. Vaikea arvata minkä perässä se tänne tuli. En ole kuullut siitä sen jälkeen kun se lähti päivällä. Oon ihan vitun masokisti varmaan kun kidutan itseäni näin. Pitäis antaa vaan olla, unohtaa.

Lauantaina istuin suihkun lattialla valuvan veden alla lasittuneena ties kuinka kauan. Teki mieli satuttaa itseäni. Mun on oikeasti aika huono olla nyt.

Minä odotan ovella hiljaa

On poika, joka on korviaan myöden ihastunut minuun ja sanoo mulle ihania asioita. Häntä minä en halua

On poika, jolta saan uskomatonta seksiä ja jonka kanssa puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Hänet minä haluan.

Olen niin perseestä, vihaan itseäni. 

Jälkimmäinen poika sanoi eilen humalapäissään että haluaa seurustella. Kun vastasin myöntävästi, hän veti mut lähelle ja suuteli. Nukuttiin lähekkäin, piti mua kädestä. Kun hän lähti, lähetin viestiä että muistaako mitä sanoi mulle eilen. Eipä tietenkään muistanut. Se siitä sitten. Se oli mulle vain seksiä...tasan siihen asti kunnes hän sanoi mulle nuo asiat. Miksi noin pitää tehdä...oon taas niin paskana. Ei pitäisi olla, mutta olen silti. 

Pelkään epäonnistua

Pitkästä aikaa. Paljon on tapahtunut. Aloitin uudessa työpaikassani, kaikki on niin uutta että oon aika pyörällä päästäni. Nautin työstäni ja en malta odottaa että opin lisää. Oon selvinnyt työpaikalla sosiaalisista tilanteista hyvin, vaikka en tunne sieltä ketään. Tietty ruokatauoilla jännittää ja tutkiskelen omaa käytöstäni ihan liikaa. Välillä jos en osaa tehdä jotain asiaa heti oikein tunnen itseni huonoksi...vaikka tiedän ettei kaikkea voi osata heti. Nä on näitä asioita mitkä on mun pään sisässä enkä voi niille mitään. No mutta, ehkä se menee ajan kanssa ohi. Mulla on kuitenkin takana vasta kaksi työpäivää, joista toinen oli ns. työhön opastus.

Olin äsken leffassa yhden kivan pojan kanssa. Hihi. Käytiin katsomassa Kirottu, oli ihan kamala! Tosi hyvä leffa ja hieno juoni, mutta niin pelottava. Varmaan pelottavin kauhuelokuva mitä oon ikinä nähnyt. Sätkin vähän väliä säikähdellessäni niin että varmaan koko penkkirivi heilui, haha.

No more San Francisco

Aivan ihana kappale, suosittelen kuuntelemaan. Miten ihmisellä voikaan olla noin puhdas ääni. 

Tänään oon tuntenu itteni helvetin lihavaksi (siis enemmän kuin ennen). Kaveri oli mun luona yötä ja äiti teki meille ison kasan lettuja...olen syönyt niitä nyt kahden päivän aikana 7kpl. Hienoa. 2 pussia popcornia. 

Ainiin, paraskaveri tuli pyytämään anteeksi ja ollaan ok. Ehkä siksi ruoka on maistunut nyt normaaliin tapaan.

Odotan suojeliaa

Sain töitä...herranjumala mä oikeasti sain töitä! Oon ollut työttömänä jo 7kk ja vihdoin tärppäsi. Oon niin onnellinen ja huojentunut.

Ei olisi parempaan aikaan voinut tulla tämä tieto. Nyt kun on välit poikki parhaan kaverin kanssa niin kaipaan todellakin muuta ajateltavaa.

Niin tosiaan. Meidän välit on nyt jäässä, hän ei halua olla tekemisissä mun kanssani...siksi koska en katkaise välejä yhteiseen kaveriimme kenen kanssa hänellä on riitaa. Minun pitäisi valita, mutten halua. Oon tosi paskana tän takia ja en tiedä mitä teen. Haluaisin olla molempien kanssa ja pysyä ulkona koko riidasta, mutta se ei ilmeisesti ole vaihtoehto.

Mistä tietää että mun on oikeasti paska olla tuon riidan takia: ruoka ei maistu. Oon syönyt ihan minimaalisesti koko viikon

Eilen:
- 2 siivua vaaleaa leipää
- 4 näkkileipää
- 3 kananmunaa, valkoisia papuja (raudanpuutos heh)
- illalla salilla

ps. haluan kuvan tatuoinnin. Ja aika varmasti myös otan sen