keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Fuck you world


Olin eilen parhaan kaverini luona ja jostain syystä keskustelu kääntyi siihen miten sekoilin lauantaina. En haluaisi edes puhua koko asiasta. Yhtäkkiä kaverini alkaa selittämään mulle jotain että "ootko sä Liisa jotenkin masentunut? Onko sulla noita yhden illan juttuja noin paljon sen takia että haluisit niin paljon poikaystävän?" Mitä helvettiä?!

Joo en ole masentunut, jokseenkin sekaisin elämäni kanssa kylläkin. Suutuin niin paljon tuosta ystäväni kommentista. Hän on muutenkin niin töykeä mua kohtaan nykyään...tiuskii ja suuttu joka asiasta. Pariviikkoa sitten tämä kaverini avautui humalassa omasta masennuksestaan mulle ja siitä miten huono hänen on olla. Sitten kun selvinpäin koitan puhua hänelle asiasta niin sanoo että "joojoo kaikki on hyvin". Justjoo. Kumpikohan meistä oli se masentunut?

Tuntuu että kaksi mun parasta kaveria puhuu mun selän takana edelleen siitä lauantaista...tai ylipäätään musta. Ne on alkanu viettää enemmän aikaa kahdestaan ja juttelemaan enemmän. No ei kait siinä, oon ilmeisesti tuon yhden sekoilun jälkeen niin paska ihminen kaikin tavoin.

ps. aloitan sairaaladieetin piakkoin

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

I'm a mess


Liikaa viinaa, tangolla tanssimista, exälle angstaamista, irtoseksiä, heräämistä alasti, jälkiehkäisypilleri. 

Maailman isoin morkkis. En oo koskaan ollut niin sekasin mitä eilen olin. En ollu yhtään oma itteni...mun käytös oli ihan hirveetä. Hävettää niin paljon. 

En tiedä millon uskallan edes juoda seuraavaks...täl hetkellä tuntuu siltä etten oikeasti uskalla juoda. Itkin yksin sohvalla koska oon niin järkyttynyt mun käytöksestä..en ymmärrä mitä tapahtui. Mitä mulle on tapahtumassa? Oon niin hukassa itteni kanssa ja se ilmeisesti purkautuu kun oon humalassa. Pitää ryhdistäytyä, mä en oo tällainen.


perjantai 6. syyskuuta 2013

I lost a friend somewhere along in the bitterness



Kaikki menee pisin persettä ja ainut positiivinen asia tällähetkellä on se, että mulla on litran verran viinaa kaapissa. Tänään voisin vetää kalsarikännit neljän seinän sisässä ja kieriä itsesäälissä. Huomenna on kaverin synttärit ja vedän bilevaihteen päälle. Tilillä on 22,58 euroa ja aijon lykätä kaiken huomenna baariin. Sounds like a plan


And where did I go wrong? I lost a friend
Somewhere along in the bitterness

And I would have stayed up with you all night
Had I known how to save a life

As he begins to raise his voice
You lower yours and grant him one last choice
Drive until you lose the road
Or break with the ones you've followed
He will do one of two things
He will admit to everything
Or he'll say he's just not the same
And you'll begin to wonder why you came

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Hei syksy


Niin se kesä vaan on ohi ja syksy saapuu. Vaikka harmittaakin, niin odotan tältä syksyltä ja talvelta paljon. Yhteishaku alkaa taas 16.9 ja toivon todella pääseväni opiskelemaan. Mun on ikävä koulua, vaikka sinne meneminen ahdistaa nyt jo. Haen Varsinais-Suomen ainoaan ammattikorkeakouluun, molempiin yksiköihin. Toivottavasti en joudu muuttamaan...en halua.

Mun kesään on mahtunut niin paljon hyviä hetkiä, että huonoja hetkiä on jopa vaikea muistaa. Nyt taas syksyn tullen tuntuu että niitä huonoja hetkiäkin on enemmän. Olen kuitenkin tajunnut, että suurin osa omasta huonosta olostani johtuu minusta itsestäni. Tarkemmin sanottuna siitä, etten ole tyytyväinen itseeni...omaan ulkomuotooni. Kesän aikana se asia oli niin helppo unohtaa, mutta nyt sen taas tajuaa.

Vaikka se vaa'an numero ei määrittele ihmistä, olisin silti niin paljon onnellisempi 10 kiloakin kevyempänä. Aika tehdä asialle jotain. Enhän halua näyttää valaalta jos pääsen uuteen kouluun.

ps. ihanaa, saa kääriytyä isoihin villapaitoihin ja pistää pipon päähän!

torstai 29. elokuuta 2013

Everytime i try to fly, I fall without my wings


En tiedä miks kirjoitan koska mun tuntemukset viime postauksesta ei oo juurikaan muuttuneet. Pää sekasin.

Diagnosoin tänään itselleni sosiaalisten tilanteiden pelon. Jotkut varmaan muistaa miten joskus panikoin sitä, miten kovasti punastun kun joudun pitämään esitelmää luokan edessä. Noh, tilanne on mennyt pahemmaksi. Nykyään punastun paljon helpommin. Punastun niin tyhmissä tilanteissa ja niin turhista syistä. Riittää että joku sanoo mun lempinimen ja sitten 3 ihmistä kääntyy katsomaan mua. Mitä vittua? MIKSI?! Oon alkanut välttää tiettyjä tilanteita tän takia ja "tuntemattomassa" porukassa oon paljon hiljaisempi mitä ennen. Liian monissa tilanteissa päässäni pyörii vain "älä punastu. Älä sano mitään ettei ne katso sua päin. Älä punastu. Oo huomaamaton niin ne ei huomaa." Miten tuun ikinä selviämään ammattikorkakoulussa, kun oon tällainen? Mua pelottaa.
Mun itsevarmuus on ihan pohjamudissa tän takia.
Tekisin mitä vaan ettei mun tarvitsis punastua enää ikinä.

Ja nä miesasiat...asdasdfasgkl

perjantai 16. elokuuta 2013

Feelings


Oon niin sekasin. Välillä ihan normaali ja elämäntäyteinen olo, ja sitten taas hetkittäin niin epätoivoinen ja lamaantunut tunne.

Se yksi mies aiheuttaa mulle edelleen päänvaivaa. Ei ota itse yhteyttä mutta sitten kun viestittelen hänelle niin tarjoutuu tulemaan mun kanssa jokupäviä ruokakauppaan (miksi?) ja ostamaan mulle uuden sohvapöydän rikki menneen tilalle. Mitä ihmettä? Ja kyseinen sohvapöytä maksaa siis 100e. Kieltäydyin kohteliaasti almuista.

Lueskelin vanhoja tekstejäni vuodelta 2011 ja olen kyllä kuulostanut niin erilaiselta silloin...paikoin jopa sairaalta. Niinä aikoina kirjoitin miltei aina syömiseni ylös tänne blogiin, ja ajattelin huvikseni tehdä niin myös nyt.

Syömiset:
- Finduksen red curruy pakastejuttua yksi annos
- ikean hotdog
- kaksi lusikallista äitin pehmistä
- 4 siivua limppua + juusto + suolakurkku

Niin terveellistä...or not. Tässä syy miksi en tykkää ostaa pehmeää leipää kotiin: koska syön sitä ihan helvetisti! Noh, syön tuon pussin loppuun ja siirryn sitten taas kuivatetun varrasleivän pariin.

torstai 15. elokuuta 2013

They say that bad words hurt, but they never tell you that good ones can hurt too




Kesä menikin sopivasti ilman sydänsuruja ja miesongelmia. Samantien kun koulut alkoivat (paitsi minulla) niin tietenkin piti tapahtua jotain paskaa. Kiitos vain tästäkin. Arvostan sitä kun lupaillaan kuuta taivaalta ja sitten yhtäkkiä kaikki onkin toisin. Onko reilua sanoa "et joudu koskaan olemaan yksin jos se on musta kiinni" "haluan sut omaksi" ja sitten lopettaa yhteydenpito. Milloinkohan olisi minun vuoroni saada joku ihana ihminen rinnalleni, pysyvästi.

Positiivista: ruoka ei maistu koska itseinho hipoo taivaita. Tupakka maistuu senkin edestä.